Volar con el viento: Hey now I'm feeling fine

Meinaa olla jotenkin vaikea löytää sanottavaa Zaragoza minilomasta, joten kuvia tulee tavallista enemmän. Kaupunki oli mukavan erilainen Barcelonaan verrattuna. Espanjalaisempi, erityisesti kielensä puolesta. Kuulin parin päivän aikana suurin piirtein kymmenen ihmisen puhuvan muita kieliä kuin Espanjaa, näistäkin noin puolet Gironasta kaupunkiin tulleita katalaaneja. Kaupunki oli myös varsin pienen ja tyhjän tuntuinen, vaikka ei sitä oikeasti tietenkään ollut. Veikkaan että melkein kaikki Espanjan kaupungeista olisivat tuntuneet siltä turisteja pursuavaan Barcelonaan verrattuna.

Espanjan pisimmän joen, Ebron, ylittävä Puente de Piedra -silta ja taustalla Catedral-Basílica de Nuestra Señora del Pilar

Zaragoza on Espanjan viidenneksi suurin kaupunki ja Aragonian itsehallintoalueen pääkaupunki. Yhteydet muualle Espanjaan ovat hyvät, sillä kaupunki sijaitsee oikeastaan Barcelonan, Valencian, Madridin ja Bilbaon keskellä, kaikkiin näihin kaupunkeihin on Zaragozasta noin 300 kilometrin matka. Kaupunki on ulkomaisille turisteille vielä varsin tuntematon. Selasin äsken läpi kymmenisen listaa, jossa oli kerrottu missä Espanjan kaupungeissa kannattaa vierailla, osaan oli tarkoituksella valittu vähemmän suosittuja kohteita, mutta yhdessäkään ei mainittu Zaragozaa. Ei se itselläkään ollut kärkipäässä listalla Espanjan kaupungeista missä haluaisin vierailla, mutta voin kyllä olla tyytyväinen, että melko lyhyen etäisyyden vuoksi päätin lähteä sinne. Kaupunkiin tutustuminen on kätevintä kävellen, sillä etäisyydet kaupungissa ovat melko lyhyitä. Bussiasema on hieman kaupungin laidalla ja takaisinpäin mennessä menin sinnekin kävellen. Ei matka ollut pitkä, mutta hieman ankea kulkea. Vähän tuli tunne että olisi kulkenut jossain Vantaan reunamilla.

Plaza de Pilar, yksi Euroopan suurimmista aukioista... oikealla kuvassa pari nunnaa.

tämä näky sai minut jotenkin ihastumaan kaupunkiin

Ilman jalkapalloa reissaaminen näyttää olevan minulle mahdottomuus. En lähtenyt Zaragozaan jalkapallon takia, mutta ei se ainakaan vaikeuttanut päätöstä lähteä. Euroopan pääsarjat olivat maajoukkuetauolla, mutta lähes kaikkialla toisiksi korkeimmat sarjat olivat täydessä vauhdissa myös pääsiäisviikonloppuna. Real Zaragoza on varsin perinteikäs ja jopa kohtalaisen menestynyt seura, joka on pelannut suurimman osan historiastaan pääsarjassa. Viimevuodet eivät ole kuitenkaan sujuneet kovin kehuttavasti, eikä sujunut sunnuntain ottelukaan. Ottelu FC Gironaa vastaan oli ohi oikeastaan jo ensimmäisen puoliajan jälkeen. Zaragoza oli 0-2 tappiolla ja yksi pelaajista oli saanut punaisen kortin. En ole varmaan koskaan kuullut yleisöltä noin jatkuvaa ja voimakasta valitusta tuomaria kohtaan, mutta kieltämättä monet päätöksistä olivat varsin kummallisia. Oli hieman yllättävää, että ottelu ei lopulta päättynyt kuin vain 0-3.

La Romareda stadionilla ei ollut ruuhkaa, paikalle saapuneiden Girona kannattajien määrä oli kuitenkin positiivinen yllätys

Kaupungissa on näkyvillä rakennuksia useilta eri aikakausilta, aina roomalaisesta teatterista vuoden 2008 maailmannäyttelyä varten rakennettuihuin moderneihin erikoisuuksiin. Tuo ylimmässä kuvassa näkyvä Basílica del Pilar oli aivan jättimäinen ja on tiettävästi ensimmäinen Neitsyt Marialle omistettu kirkko. Aina nuo massiiviset ja koristeelliset kirkot jaksavat jollain tapaa yllättää. Toinen varsin vaikuttava nähtävyys kaupungissa on maurien rakentama Aljaferían palatsi. Ajanpuutteen vuoksi en mennyt sisälle, sillä en tahtonut juosta sitä vartissa läpi. Ilmeisesti palatsi muistuttaa sisältä jonkin verran maurien Granadaan rakentamaa Alhambra palatsia, joka on Espanjan suosituimpia nähtävyyksiä. Aljafería on toki paljon pienempi ja sijaintia myöten Alhambraa arkisempi, mutta kaikesta huolimatta varsin vaikuttava tapaus, myös ihan vain ulospäin. Hämmentävää miten pelkästään Zaragozassa olevat nähtävyydet saattaisivat jossain muussa maassa kuulua maan tärkeimpiin, mutta täällä ne ovat vain nähtävyyksiä kaupungissa, joka ei tunnu olevan kenenkään matkasuunnitelmien kärjessä.