Qué bonita la vida

Nyt on päässyt töissäkin tekemään jo vähän enemmän. Huomaa kyllä jälkikäteen miten paljon kaikkea on jännittänyt ja stressannut kun työviikko joka ei oikeasti ollut niin raskas, tuntuu kestäneen vähintään kaksi viikkoa. On tällä hyvätkin puolensa, viikonloppu tuntuu vaihteeksi oikeasti viikonlopulta.

Plaça Catalunya maisemaa torstai-iltapäivällä

Heti kun pääsin sanomaan, että töiden jälkeen ei jaksa tehdä mitään, kävin torstaina ja perjantaina töiden jälkeen vähän kiertelemässä kaupunkia. Torstaina kiertelin Barri Gòticin suunnalla. Olin aivan tarpeettoman pitkään pyörimissä Disney kaupassa fiilistelemässä Star Wars härpäkkeitä, joista tavallaan teki mieli ostaa kaikki, mutta oikeasti mitään ei kuitenkaan tarttunut mukaan. Lisäksi löysin hauskan kaupan jossa oli paljon kaikenlaista enemmän ja vähemmän tarpeellista pikkutavaraa, muunmuassa ihastuttavia Crumbled map karttoja.

Itselläni on joululahjaksi saatu Barcelonan kartta. Kartta on siis tehty ohuesta kangasmaisesta materiaalista, sen on tarkoitus olla helposti mukaan otettava, sen kun rypistää laukunpohjalle. Se olisi vielä parempi jos se olisi hitusen laajemmalta alueelta, mutta toimii nytkin, ainakin Barcelonan kohdalla, varsin mainiosti. Monien muiden kaupunkien kohdalla on ilmeisesti pieniä ongelmia siinä näkyvän alueen suhteen. Ne ovat vedenkestäviä eivätkä ne repeä ihan vanhingossa.Yksi kartan hyvistä puolista on, että siitä voi helposti ottaa näkyviin vain pienen osan, eikä sitä tarvitse levittää aina täyteen kokoonsa. Kartat on suunnitellut Suomessa asuva italainen Emanuele Pizzolorusso.

ryttypallerosta kartaksi

Perjantaina suuntasin Arenas ostoskeskukselle, joka sijaitsee aivan Plaça d'Espanyan vieressä. Arenas de Barcelona on ennen ollut härkätaisteluareena, nyt vanhan "kuoren" sisään on rakennettu kauppakeskus. Ulospäin se näyttää edelleen melko paljon härkätaisteluareenalta ja sen katolla on useita ravintoloita sekä näköalaparveke, josta on ihan hauskat näkymät varsinkin Plaça d'Espanyan suuntaan. Ihan käymisen arvoinen paikka, vaikka ei shoppailu niin hirmuisesti jaksaisi innostaakkaan.

Arenas de Barcelona ostoskeskus. Ylhäällä näkyy muutamia ihmisiä "näköparvekkeella"

Plaça d'Espanya kuvattuna nyt sieltä "näköalaparvekkeelta", pimeys tuli sillä aikaa kun pyörin sisällä.

Lauantaina ei mitään sen erityisempää, kaupungilla kierteltyä, haahuilua maailman epäloogisimmassa ostoskeskuksessa ja ajelua busseilla ja metroilla ympäriinsä. En kuitenkaan ostanut kiertelyideni aikana kaikesta siitä hypistelystä huolimatta mitään muuta kuin yhden Tylypahka yöpaidan ja jonkin verran ruokajuttuja. Illemmalla telkkarista tuli viimeinen Harry Potter elokuva, tosin katalaaniksi. Pienimuotoisen kiukkutuokion ja kaukosäätimen räpläämisen jälkeen kielen sai onneksi vaihdettua alkuperäiseen ja pystyi katsomaan elokuvaa ilman, että saisi ahdistusta erityisesti siitä, että Kalkaroksena puhuisi, viikolla edesmenneen Alan Rickmanin sijaan, joku katalaania möngertävä inisijä.

Niin ja vielä niihin ruokajuttuihin palatakseni. Niissä sitä onkin sitten ollut ihmettelemistä. Jokusen kerran olen syönyt jotain pientä ulkonakin, mutta en vielä mitään erityisen ihmeellistä. Kokkailu tosiaan, ei ykkösharrastukseni. Kokonaisia lampaan päitä en siis ostanut, mutta koska täällä lihoja myydään muutenkin varsin isoina kökkäreinä, ei minun kokkaustaidoillani ole tullut mieleen kokeilla miten kauan kestäisi ennen kun saisin kokonaisen broilerin siihen kuntoon, että siitä voisi syödä jotain ja se vielä maistuisi kelvolliselta. Löysin läheisestä Carrefourista broilerin jotain luuttomia fileepaloja, jotka paketin mukaan sopivat perheen pienimmille, juuri tuon luuttomuudensa vuoksi. Tämän jälkeen päästiin seuraavaan ongelmaan, millä hemmetillä maustan broilerini. Suomessa olisin varmasti keksinyt paljonkin ideoita, mutta nyt löi tyhjää. Kiertelin kaikenmaailman mauste- ja kastikehyllyt, mutta inspiraatio oli edelleen kovilla pakkaslukemilla. Sitten löysin nämä, mitä ihmeellisimmät maustelappuset joiden sisään broileri laitetaan paiston ajaksi. Uskokaa tai älkää, mutta tuo systeemi toimi melko hyvin ja kanoissa oli jopa makua.

tästä lähdettiin

ja tähän päädyttiin

Tänään aamupäivällä lähdin elokuviin, juurikin tuonne edellisessä postauksessa mainittuun Diagonal Mar ostoskesukseen. Kaupat siellä olivat kiinni, mutta elokuvateatterin lisäksi auki olivat yläkerran kahvilat ja ravintolat. Alkuperäisellä äänillä pyöri neljä elokuvaa, joista kaikki alkoivat 11:45, varttia aiemmin kuin yksikään espanjaksi dubattu elokuva. Ne on merkattu laittamalla elokuvan nimen eteen lyhenne VOSE (version original subtitulada al español), eli alkuperäinen versio tekstitettynä espanjaksi. Trailerit olivat tietenkin dubattuja, kyllä niitä varsin hyvin ymmärsi, mutta olihan se aikamoista tuskaa katsella kun tutuilla näyttelijöillä ei ollut omaa ääntään.

Vielä itse elokuvasta, kävin siis katsomassa The Danish Girl elokuvan. Niitä elokuvia joista moni luultavasti vetää herneen nenäänsä, mutta jos yhtään kiinnostaa niin suosittelen kyllä katsomaan. Elokuvan näyttelijöistä sekä Eddie Redmayne että Alicia Vikander ovat saaneet mm. Oscar ehdokkuuden rooleistaan, eikä syyttä. Varsinkin Redmayne, joka voitti viime vuonna parhaan pääosanäyttelijän Oscarin Stephen Hawkingin roolistaan elokuvassa Kaiken teoria, on jälleen aivan uskomaton.

Tulipahan taas kirjoitettua. Olevinaan en ole tehnyt paljon mitään, mutta kun rönsyilee kirjoituksissaan vähän joka suuntaan, niin kyllähän sitä tekstiä sitten tulee aika reippaastikkin. Ensi viikolla varmaan taas lisää kuulumisia.