Nautitaan, ku vielä pystytään

Pitkissä viikonlopuissa on se hyvä puoli, että vaikka joku päivistä menisi tekemättä erityisemmin mitään, ei se samalla tapaa tunnu hukkaan heitetyltä ajalta kun normaaliviikonloppuna. Euroviisujen kärkikolmikko ei ollut järin suuri yllätys, järjestys ehkä hieman. Omat voittajasuosikkini sijoittuivat aikalailla kärkikolmikon perään. No, ei siitä nyt sen enempää.

Sunnuntaina näin muutamia luokkakavereita. Miinan lisäksi täällä olivat Barcelonaan lomailemaan tulleet Iina ja Erika. Oli kyllä hauska nähdä pitkästä aikaa ja mukava päästä vaihtamaan kuulumisia. Pienimuotoisen kotiväeltä tulleen painostuksen jälkeen, lähdin vielä sunnuntai-iltapäivällä vilkaisemaan mikäli Barçan sittenkin järjestämästä mestaruusparaatista näkisi vielä vilauksen. Tässä vaiheessa kevättä olisi toki pitänyt jo tajuta, että aikataulut eivät ole niin kovin tarkkoja. Kulkue ei ollut edennyt järin nopeasti lähdin kävelemään reittiä toiseen suuntaan ja jonkin aikaa käveltyäni ihmispaljouden seasta paljastui myös se todellinen juhlan aihe. Onpahan tuokin nyt sitten nähty.

ehkä tästä saa näkee edes vähän millainen meininki tuolla oli

Yksi selvimmistä mielikuvista, mitä minulle oli jäänyt Barcelonasta vuosien takaisesta vierailusta, oli käynti Park Güellissa. Osittain sen takia tämän kevään aikana ei ole niin erityinen tarve rynnätä puistoon uudestaan. Yllätyin siitä miten tutulta tuo puisto tuntuikaan, se oli ehkä hieman pienempi kuin olin ajatellut, mutta muuten vastasi hämmentävänkin tarkasti mielikuviani. Itse puiston lisäksi 10-vuotiaana vierailun kohokohtia oli mehujään syöminen. Päätin ryhtyä todella nostalgiseksi ja syödä samanlaisen mehujään myös tällä kertaa. Itse puistoon on ilmainen pääsy, mutta puiston tunnetuimmat monumentit ovat maksullisella alueella. Itse olin liikkeellä alkuillasta ja koska en ollut ostanut lippua ennakkoon jouduin odottelemaan jonkin aikaa ennen kuin pääsin sisään monumenttialueelle. Jälkikäteen ajateltuna tämä oli varsin onnistunut ajankohta, sillä vilkkain aika alkoi juuri mennä ohitse ja valokuviakin pääsi ottamaan hieman vapaammin kun ihan kokoajan joku ei tunkenut eteen.

ei millään tapaa omaperäinen kuva, mutta pakkohan tuommoinen oli ottaa

 näyttääkö teistäkin tutulta? lieneekö ollut inspiraation lähteenä.

ei tuo penkki istuimena mitenkään mukava ole

lisko? lohikäärme? no siinä se nyt kuitenkin on.

Kävin tänään katsomassa Angry Birds elokuvan. Kyllähän se oikeasti hienolta näytti, tarinassa olisi ehkä ollut vielä hieman petrattavaa, mutta kokonaisuutena melko viihdyttävä. Elokuva tarjoaa toki aikuisillekin suunnattuja hauskoja viittauksia, mutta on selvemmin lapsille suunnattu animaatio kuin monet muut viime vuosien hittielokuvista. Elokuvaan valitut biisit olivat tosin jopa hämmentävän kliseisisiä. Tuntuu lähes mahdottomalta ymmärtää, että alle kahden viikon päästä olen takaisin kotona Suomessa.